Siirry sisältöön
KotiVilla / 040 733 1864 / info@kotivilla.fi

Vanhusten ravitsemus

Terveellinen ravitsemus on kokonaisuus, jossa ratkaisevat jokapäiväiset valinnat pitkällä aikavälillä. Terveelliset elämäntavat laskevat merkittävästi useimpien sairauksien riskejä ja auttavat jaksamaan paremmin myös iän karttuessa.

Ikäihmisen hyvä ravitsemus ylläpitää toimintakykyä, elämänlaatua ja terveyttä sekä nopeuttaa sairauksista toipumista. Ravitsemustila ollessa hyvä, on kotona asumisen mahdollisuudet paremmat. Useimmilla meistä on toiveena pysyä mahdollisimman pitkään toimintakykyisenä sekä pystyä asumaan omassa kodissa mahdollisiimman pitkään. Tähän ravinnolla on siis merkittävä vaikutus.

Ravitsemuksellisena haasteena ikääntyneillä on riittävä energian, proteiinin ja muiden välttämättömien ravintoaineiden saanti sekä laihtuminen, varsinkin yli 80-vuotiailla. Mitä varhaisemmassa vaiheessa voidaan ikääntynyttä tukea hyvien ruokailutottumusten omaksumisessa ja käytännön toteutuksessa, sen tehokkaammin voidaan hidastaa heikentyneestä ravitsemustilasta aiheutuvat ongelmat terveydessä ja toimintakyvyssä.

Meidän tavoitteena KotiVillassa on tukea asiakasta pärjäämään kotonaan mahdollisimman pitkään ja ravitsemuksen merkitys on siinä yhtenä tärkeänä osa-alueena.

Ravitsemuksellisena haasteena ikääntyneillä on siis riittävä energian, proteiinin ja muiden välttämättömien ravintoaineiden saanti. Etenkin proteiinin, D-vitamiinin, kuidun ja nesteen saantiin tulee panostaa.

Ravitsemustila, ruokailu ja ravinnonsaanti ovat ikääntyneillä kiinteästi yhteydessä terveydentilaan ja toimintakykyyn. Ikääntyessä energian tarve pienenee. Energian tarpeen pieneminen johtuu liikkumisen vähenemisestä sekä aineenvaihdunnan hidastumisesta. Ikääntymisen aiheuttamien muutosten vuoksi myös ruokailun onnistuminen voi muuttua. Ikääntyessä ruoansulatus hidastuu, eikä ikääntyneen ruoansulatus pysty käsittelemään kerralla suuria ruokamääriä, näin ollen on suositeltavaa syödä useita pieniä aterioita päivässä. Säännöllinen ateriarytmi onkin hyvin tärkeää. Säännöllinen ateriarytmi sisältää 4-6 ateriaa päivässä. Hyvä syömisen rytmi on esimerkiksi aamupala, lounas ja päivällinen sekä yksilöllisen tarpeen mukaan yhdestä kolmeen välipalaa.

Makuaistin ja hajuaistin heiketessä ikääntyessä, ruokahalu vähenee eikä näläntunnetta tunnisteta kuten nuorena. Psyykkinen tila ja monet lääkkeet voivat osaltaan vähentää ruokahalua. Ruokaileminen voi vaikeutua, jos syljen eritys on vähentynyt tai purentakyky on huonontunut hampaiden puuttumisen tai sopimattoman proteesin vuoksi. Muistisairaudet voivat merkittävästi vaikuttaa ravitsemustilaan. Jos ikäihminen kärsii muistihäiriöstä, on riski puutteelliselle ravinnonsaannille ja virheravitsemukselle suuri. Tässä kiireetön kotihoito voi olla suureksi avuksi. Kun paikalla käy säännöllisesti tuttu henkilö, pystytään ikääntyneen terveydentilaa seuraamaan huomattavasti paremmin.

Kuvahaun tulos haulle ilmainen kuva vesipullosta

 

Myös janontunne heikkenee ikääntyessä, mikä johtaa liian vähäiseen juomiseen. Vanhetessa kehon nestepitoisuus laskee normaalisti noin 20-30 prosenttia. Nestevajaus onkin yksi syy ikäihmisten kaatuiluun, päänsärkyyn ja huimaukseen. Päivän aikana tulisikin juoda 1,5-2 litraa.

Iäkkäät tarvitsevat valkuaista eli proteiinia ruokamäärään nähden enemmän kuin työikäiset.  Niiden suositeltava määrä ikääntyneellä on 1-1,2g g/kg/vrk. Proteiinien tehtäviä:proteiini edistää lihasmassan säilymistä, proteiini edistää lihasmassan kasvua, proteiini edistää luuston pysymistä normaalina, proteiini edistää haavan paranemista sekä proteeinit ovat kaikkien solujen rakennusaineita. Proteiinin parhaat lähteet ovat kala, siipikarjanliha, kananmuna, maitotaloustuotteet, palkokasvit ja pähkinät.

Lautasmalli auttaa kokoamaan tasapainoisen aterian, josta saa riittävästi eri ravintoaineita. 

D-vitamiinin on erityisen tärkeää luuston hyvinvoinnin kannalta. D-vitamiinin saannin turvaamiseksi yli 60-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 20 mikrogrammaa (800 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden.

 

VAJAARAVITSEMUS

Energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden riittämätön saanti aiheuttaa vajaaravitsemuksen riskin. Vajaaravitsemus voi johtua niin fyysisistä, psyykkisistä kuin sosiaalisista tekijöistä. Riittämättömästä tai yksipuolisesta ruokailusta seuraa vajaaravitsemusta. Se altistaa infektioille, heikentää toipumista, esimerkiksi haavojen paranemista ja toipumista leikkauksista sekä vaarantaa toimintakyvyn. Yli 65- vuotiailla virheravitsemuksen esiintyvyys on alle 10 %, mutta 80 ikävuoden jälkeen sen ilmaantuvuus lisääntyy nopeasti. Iäkkäiden painoa tulisikin tästä syystä seurata säännöllisesti ja kirjata tulokset ylös. Vajaaravitsemusriskin seulonnassa käytetään iäkkäille tarkoitettua MNA-menetelmää (Mini Nutritional Assessment).

Älä epäröi kysyä apua ja neuvoja, mikäli sinua huolestuttaa oma tai omaisesi ravitsemus.

 

 

Vieritä ylös